Tilat vaikuttavat hyvinvointiin
Tilat vaikuttavat hyvinvointiin, ja tulen kirjoittamaan siitä tähän Riveli archin blogiin.
Hyvinvointi on aina ollut jollain tavalla arvojeni ja tekemiseni keskiössä. Sisustusarkkitehtuurin opintojen aikana törmäsin tietoon tilojen vaikutuksesta hyvinvointiin. Kiinnostuin ja innostuin aiheesta siinä määrin, että aloin selvittää ja lukea aiheesta enemmän. Välillä tietoa oli hankala löytää, mutta aina kun jossain mainittiin samassa yhteydessä tila ja sisustus sekä sivuttiin myös hyvinvointia, niin huomioni nauliutui. Olin toki pohtinut vuosia sitä, miksi toiset tilat tuntuivat raskaammilta kuin toiset. Esimerkiksi sairaalatyössä mietin, miksi tilojen piti olla niin epäinhimillisen luotaan työntäviä, kalseita ja laitosmaisia. Niinpä sisustin niitä mielessäni lempeämmiksi.
Tutkimuksia lukiessani aloin saada vastauksia. Esimerkiksi sairaalaympäristöjen osalta löytyi paljon tietoa siitä, miten tila- ja sisustussuunnittelulla voitaisiin tukea potilaiden toipumista ja tietyissä tapauksissa nopeuttaa toipumisaikaa eli lyhentää sairaalassaoloaikaa. Teksteissä käsiteltiin toki muitakin ympäristöjä kuin sairaaloita. Lopulta tein hyvinvointia tukevista tiloista myös sisustusarkkitehtiopintojen opinnäytetyön, jossa selvitin mitkä kaikki asiat tilassa vaikuttavat hyvinvointiin, ja millaisilla sisustuksen keinoilla hyvinvointia voidaan tukea. Aihe on kaikkinensa sen verran laaja, että selvitettävää riittää jatkossakin. Tämä on omasta näkökulmastani todella inspiroivaa!
Tilat vaikuttavat jokaiseen, vaikka sitä ei itse tiedostaisikaan
Mutta millä tavalla sisustus ja hyvinvointi sitten liittyvät toisiinsa? Todella paljonkin, itse asiassa. Tilat vaikuttavat meihin aina ja riippumatta siitä, tiedostammeko sitä itse. Esimerkiksi värit, väriyhdistelmät, materiaalit, keinovalo, luonnonvalo, ääniympäristöt, muodot, kuviot ja toiminnallisuus vaikuttavat tilan kokemiseen. Näitä asioita voidaan optimoida siten, etteivät ne aiheuta kuormitusta.
Jokaisella lienee kokemuksia erilaisista tiloista, jotka ovat jääneet vahvasti mieleen - joko myönteisen tai kielteisemmän vaikutuksen vuoksi. Jossakin on ollut huono akustiikka, jossain taas hankalilta tuntuvat värit tai kuviot ovat kiinnittäneet huomion. Syitä voi luonnollisesti olla paljon. Mukavalta tuntuvassa tilassa miellyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä voi olla hankalampi tunnistaa. Tila vain tuntuu hyvältä ja vaivattomalta, vaikka selkeitä syitä sille ei osaisikaan kertoa.
Koska tilat vaikuttavat hyvinvointiin, ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisissa tiloissa ja millaisten sisustusten ympäröiminä asutaan, työskennellään ja vietetään vapaa-aikaa.
Nykyihminen viettää jopa 90% kaikesta ajasta erilaisissa sisätiloissa, ja valtaosa noista tiloista on kuormittavia.
Nykyihminen viettää jopa 90% kaikesta ajasta erilaisissa sisätiloissa eli elämä on hyvin vahvasti sidoksissa arkkitehtuuriin, tiloihin ja niiden sisustuksiin. Epäkohta piilee siinä, että rakennetut ympäristöt ovat ihmisen historiassa suhteellisen uusi asia. Ihminen on lajina kehittynyt luonnossa, mutta nykyisin asuinympäristöt ovat varsin kuormittavia koska ne ovat kaukana luontoympäristön rauhoittavasta tunnelmasta, johon aivomme ovat alun perin tottuneet. Kuulostaako kaukaa haetulta? Jokaiselle lienee kuitenkin tuttua se, miten luonto rauhoittaa ja tasapainottaa.
Sisätilojen tunnelmat ovat usein harmillisen kaukana luontoympäristöistä, joihin ihminen on luontaisesti tottunut. Kuva: Unsplash.
Se, miksi ympäristöt kuormittavat, selittyy yksinkertaisesti sillä, ettei ihmisen evoluutio ole pysynyt kulttuurisen kehityksen mukana. Ihmisaivot ovat varsin kivikautiset eli ne kuormittuvat suhteellisen herkästi. Asia, jota sivutaan myös puhuttaessa nykyajan kiivastempoisesta työelämästä ja sen vaatimuksista, sekä elämän nopeasta ja kuormittavasta sykkeestä yleensäkin. Mitä suuremmassa kaupungissa ja urbaanimmassa ympäristössä ihminen on, sitä kauempana hän on myös luontaisesta ympäristöstään. Kaupungista ei tietenkään voi täysin tehdä luontoympäristöä, mutta enemmänkin on kyse siitä, miksei rakennettujen ympäristöjen ja luontoympäristön välistä voimakasta kontrastia voitaisi loiventaa. Tähän on mahdollisuus hyvinvontia tukevalla sisustussuunnittelulla.
"Voisimmeko luoda tiloja, jotka mahdollistavat palautumisen luonnollisena osana jokapäiväistä elämäämme?"
Kun tiloja lähestytään hyvinvoinnin näkökulmasta, niitä suunnitellaan aisteille ja aivoille miellyttävämmiksi. Kuormittavia tekijöitä minimoidaan tai poistetaan kokonaan, jos vain mahdollista. Parhaimmassa tapauksessa tila mahdollistaa paremman keskittymiskyvyn ja palautumisen. Koti on tärkeä palautumisen paikka, mutta ehkä hiljalleen on alettu hyväksyä se, että palautumisen olisi mahdollista vain kotona. Kaikissa muissa tiloissa kuormittavuutta saatetaan pitää välttämättömänä pahana, jota pitää vain yrittää sietää - siis asiana jolle ei vain voi mitään. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Hyvinvointia tukevan sisustussuunnittelun avulla esimerkiksi juuri palautumiselle voidaan antaa mahdollisuus myös muualla kuin kotioloissa.
Kuormittava työympäristö voi näyttää vaikka tällaiselta. Esimerkiksi värisävyt, uudenlainen tilajako ja luonnonmukailu tilassa tukisivat hyvinvointia myös tässä työympäristössä. Kuva: Unsplash.
Hyvinvointia tukeva sisustussuunnittelu on aiheena hyvin laaja. Ihan niin kuin tila- ja sisustussuunnittelu yleensäkin. Hyvinvointia tukevilla tiloilla voidaan saavuttaa selkeitä kerrannaisvaikutuksia: esimerkiksi kahvilatila, joka mahdollistaa kahvihetkeen keskittymisen ja irrottaa hetkeksi muusta tekemisestä, tarjoaa parhaimmillaan sekä rentoutumista että virkistymistä. Esimerkkinä voidaan käyttää myös paljon keskustelua herättäneitä avokonttoreita, jotka vievät keskittymiskyvyn, laskevat työtehoa ja lähinnä kuormittavat työntekijöitä.
Tilat sisustuksineen ovat ihmisen itse itselleen luoma ympäristö. Siis asia, johon voidaan suunnittelulla vaikuttaa. Toisaalta jokainen viettää aikaa tiloissa, jotka joku toinen on suunnitellut. Näin ollen voidaan pohtia myös suunnittelun hyvinvointivastuuta. Hyvinvoinnin tukeminen sisustussuunnittelun avulla on kiehtova aihe, jota voidaan tarkastella ja toteuttaa monista eri näkökulmista.
Lähteet:
Sjövall, I. 2020. Designfulness - How brain research is revolutionising the way we live and work. Bokförlaget Langenskiöld, Stockholm.
Arnkil, H. 2021. Värit havaintojen maailmassa. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.
Wynants, D. 2021. A Guide to Biophilic Design. Issue 1, February 2021. Extremis.